keskiviikko 20. lokakuuta 2021

Kädentaidot -ryhmä ja Räppipaja

Spartakilla on alkanut viime viikolla uusi Kädentaidot -ryhmä. Maanantaista keskiviikkoon kello 15 - 18 kokoontuvassa ryhmässä tehdään erilaisia koristeita, koruja ja muita käsitöitä. Paikalla on ohjaamassa ja opastamassa ryhmäläisiä niin Ytty -Nostetta nuorille hankkeesta kuin myös Spartakin omastakin henkilökunnasta. Ryhmä on kaikille avoin eli siihen voivat tulla kaikki käsitöiden tekemisestä kiinnostuneet henkilöt nuorista varttuneempiin. Viime viikon ryhmissä oli kaikkiaan kymmenen henkilöä ja lisää mahtuu mukaan. Tervetuloa Spartakin käsityöpajalle harjoittamaan kädentaitoja!





Kuluvan syksyn aikana Ytty - Nostetta nuorille -hankkeen puitteissa on aloiteltu matalalla kynnyksellä myös Räppipaja -toimintaa. Kyseessä on vapaata, valvottua ja ohjattua toimintaa räppi-musiikin ympärillä. Pyrimme tarjoamaan tätä toimintaa myös liikuteltavana mallina Ytty - Nostetta nuorille - hankkeen kohteisiin. Yhteisiä riimejä on tähän mennessä viritelty Puolangan Sarkapajan kanssa hankkeesta kiinnostuneiden nuorten ja kajaanilaisten nuorten kesken. Lähitulevaisuuden tavoitteena on saada hankittua tarvittavaa välineistöä musiikin tekemiseen ja äänittämiseen, ja sitä myötä mahdollistaa nuorten musiikkiharrastusta sekä tuoda laajemminkin esille heidän musiikillisia kykyjä. Kukapa tietää, millaisia tulevaisuuden räp-artisteja Räppipajan uumenista vielä nouseekaan!


Räppipajan nuoret ideoimassa pajan toimintaa...

Ja riimejä!







tiistai 7. syyskuuta 2021

Ytty-hankkeen etäseminaaripäivä 6.9. Kainuun Opistolla

Maanantaina 6.9. Kainuun Opistolla vallitsevista olosuhteista johtuen etätoteutuksella järjestetty Ytty - Nostetta nuorille -hankkeen virallinen avajaisseminaari oli tiivis, kattava ja mielenkiintoinen infopaketti ja ajankohtainen katsaus tämän päivän suomalaisten, erityisesti syrjäseutujen, nuorten elämäntilanteeseen ja moninaisiin haasteisiin sekä tarpeisiin. Päivän aikana useissa puheenvuoroissa tuli esille myös nuorisotyön ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten tarve ja tämän työn haasteellisuus etenkin syrjäseuduilla.


Hetki ennen etäseminaarin alkua.

  
Ytty-hankkeen projektipäällikkö Lasse Hinkula avasi tapahtuman kello yhdeksän toivottamalla osallistujat linjoille tervetulleeksi ja kertomalla päivän kulusta. Osallistujilla oli mahdollisuus kommentoida ja esittää kysymyksiä asiantuntijoille WhatsApp-/ ja tekstiviestien kautta.




Seminaaripäivän varsinaisen ensimmäisen puheenvuoron piti Kainuun Opiston rehtori Helena Ahonen. Hänen puheenvuoronsa teemana oli "Jääkarhuistuminen Kainuussa". Tällä vertauskuvalla hän viittasi kainuulaisiin ja yleensäkin syrjäseuduilla asuviin nuoriin, joiden palvelut katoavat pikkuhiljaa olemattomiin samalla tavalla kuin jäätiköiden sulamisen seurauksena jäälautat jääkarhujen alta, mikä on erittäin huolestuttava ilmiö ja kehityskulku. Ahonen itse on lähestynyt nuorten elämää sekä töiden että perheensä kautta. Nuoriin ja nuoruuteen liittyvät osa-alueet ovat tarkasteltu useista eri näkökulmista, eikä aina helpoimman kautta. Ahonen korosti nuorten huomioimista omana itsenään sekä muistutti hyväksymisen tärkeydestä.

Helena Ahosen jälkeen päivän pääpuheenvuoron piti tutkija ja Itä-Suomen yliopiston lehtori Päivi Armila. Hän sukeltaa suoraan syrjäseutujen nuorison elämään sekä tutkimuksien että kokemuksien kautta. Hän korosti nuorten äänien kuulumista ja kuuntelemista heidän asuinpaikastaan riippumatta.

Kaupungistumiskehitys ja keskittämispolitiikka muovaa sekä kaupunkeja että syrjäseutuja ja reuna-alueita. Armila muistutti, että syrjäseutujen ei tulisi rakentua pelkästään ikäihmisten varaan. Syrjäseutujen nuoret joutuvat valitsemaan pois asioita, jotka olisivat voineet olla osa heidän toivottua tulevaisuutta. Unelmat ja niistä luopuminen korostavat nuoren asettumista asemaan, jossa asiat vain tapahtuvat ja nuoren oma mahdollisuus vaikuttamiseen näivettyy.

Nuoret opiskelijat voivat kokea itsenäiseen ja etäopiskeluun suuntaavat toimet epäonnistumisena ja ulosjäämisenä. Nuoret voivat pudota pois sosiaalisesta elämästä toisten nuorten kanssa ja vertaiskokemuksia ei synny. Tämä voi johtaa erilaisuuden, huonouden ja epäonnistumisen tunteisiin. Myönteisten vertaissuhteiden puute vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen. Yksinäisyydestä puhuminen voi olla nuoruudessa mahdotonta ja asiat nousevat esille puheissa vasta myöhemmällä iällä. Varhain kotoa esimerkiksi opiskelemaan muuttanut nuori voi kohdata ansaverkkoja, jotka voivat johtaa epäonnistumisen tunteisiin, jossa toimijasta tulee tunari.

Koulutussuuntautuneessa yhteiskunnassa olennaista on yksilöllisen etenemisen korostuminen ja kilpailuhenkisyys. Yhteiskunta voi luokitella elämänkulussa onnistumista koulutus- tai urapolkujen kautta. Tilanne aiheuttaa riskejä nuorille, jotka eivät etene yhteiskunnan rakenteiden toivomalla tavalla.

Pitkät koulupäivät ja -matkat voivat aiheuttaa syrjäseutujen nuorille väsymystä ja erkaantumista harrastuksista ja sosiaalisista suhteista. Silti syrjäseudut tarjoavat muun muassa kotiseuturakkautta, luontoa ja etäisyyttä vaikkapa koronasta. Sukupolvien välinen yhteys voi olla rikasta ja samat ikäluokat voivat muodostaa vuosien mittaisen tiiviin ystävyys- ja yhteysverkoston.

Syrjäseudulla muun muassa grillikodat tai mökit voivat muodostaa vilkkaita sosiaalisia keskuksia, joihin ikäluokka toisensa jälkeen löytää. Näissä yhteisöissä voi halutessaan nähdä nuorten aktiivisuutta ja ahkeruutta, joissa voidaan nähdä hyötyjä. Autojen rassailuporukat ja kylän ympäriajo voi sisältää sosiaalisia vahvuuksia ja nuorten projektihallinnantaitojen ilmentymistä. Syrjäseutujen nuorten tiiviiden sosiaalisten rakenteiden ja luottamuksen ilmapiiri voi olla pienten piirien vahvuus ja nuorten kanssa tehtävän ohjaustyön perusta.

Nuorten todellisuus tapahtuu hetkittäisesti ja lyhyissä sykleissä. Isoissa valinnoissa voi käydä köpelösti, jos kertakeskustelulla pyritään selvittämään nuorten ajatuksia tulevaisuudestaan. Osa nuorista tahtoo pysyä kotiseudulla, vaikka osalla kotikylän maa polttaa jalkojen alla. Kaikilla nuorilla on oikeus omien unelmiensa tavoitteluun, vaikka he ovat eriarvoisessa asemassa tilanteissaan.

Helena Ahonen puhumassa.


Päivi Armila Itä-Suomen yliopistosta.


Armilan puheenvuoron jälkeen kello yhdentoista maissa ennen taukoa oli vuorossa Ytty- Nostetta nuorille -hankkeen virallisen musiikkivideon esitys. Spartak Kajaani ry:n Ytty-projektityöntekijä Mikko Leskinen kertoo videon tekemisestä muun muassa seuraavaa: "Saat sen -musiikkivideoprojekti sai alkunsa Yolo-palvelun testauksen yhteydessä. Nuorilta kyseltiin anonyymin snäpin kautta mikä heitä kiinnostaisi ja mikä olisi mukavaa tekemistä, esille nousi keskusteluiden yhteydessä räpin teko ja videot. Joten idea otettiin hankekäyttöön. Nuorien kanssa keskustelimme  kainuulaisista artisteista ja keskustelujen yhteydessä esille nousi Mac Bueno ja siitä se lähti. Seuraavaksi Buenoon yhteyttä ja lupa-asiat kuntoon sekä selailemaan kappaleita. Arkistojen kätköistä löytyi rautainen klassikko nimeltä Saat Sen - siinä oli selkeästi sanomaa meille. Esitin kappaleen nuorille ja innostuimme siitä."

Saat Sen musiikkivideo on toteutettu Ytty-nostetta nuorille hankkeen tiimoilta (ESR).



Iltapäivän seminaariohjelma jatkui ns. työpajamallisesti. Kokemuksia nuorisotyön koordinaatiosta maantieteellisesti laajalla alueella kertoi Pohjois-Pohjanmaan nuorisotyön koordinaattori Auli Mikkola.

Mikkolan nuorisotyön ura rakentui monen kasvattavan mutkan kautta: muun muassa hoitajana katkolla, opettajan sijaisuuksia ja perhepäivähoitajana. ESR-hankemaailmaan hyppy ajoittui vuosien työuran jälkeen, jolloin työpajahanketoiminta useamman kunnan yhteistyönä ajankohtaistui. Samalla nykyinen työnantaja, Jokilaaksojen nuorten tuki ry sai ensiaskeleet työllisyysyhdistysten jälkimainingeissa. Tämä polku johti tavoittelemaan nuorisotyön koordinaattorin tehtävää. Paikka avautui ja uusi ura sai alkunsa.

Mikkolan tehtävät sisältävät muun muassa auttaa nuorisotyötä toimimaan kuntien toivomalla tavalla, pohtia viranhaltijoiden kanssa nuorisotyön kehittämistä ja organisoitumista, koota yhteen alueen nuorisotyöstä vastaavat asiasta halukkaat toimijat, järjestää tarvittaessa yhteisiä tapahtumia verkostolle, tehdä yhteistyötä AVI:n ja osaamiskeskusten kautta sekä valtakunnallisten verkostojen kautta. Työaikaa on varattu 50 % ja kuntia Pohjois-Pohjanmaan alueella on yli 30. Kokoluokka vaihtelee Oulusta pieniin kyliin.

Kuluvan kauden teemana on osallistua nuorten palvelu- ja ohjausverkostojen paikalliseen toimintaan. Se antaa ikkunan nuorison kokonaisvaltaiseen havainnointiin eri toimijoiden kautta. Nuorisovaltuustojen kokoontumiset ovat avanneet nuorten vaikuttamiskenttää ja nuoruuden intoa. Valtakunnallisten koordinaattoreiden tapaamisten kautta on saanut oppia ja käsitystä mitä muualla Suomessa tapahtuu.

Oma-arviointia vaikeuttaa valtava riittämättömyydentunto. Koronarajoitukset ovat vaikeuttaneet verkostointia. Mikkola kuvailee lähestymistä kuntiin hattu kourassa kulkemiseksi. Ensimmäisen reissun tärkein tavoite on, että kuntaan saa tehdä toisenkin reissun. Koronakauden aikana lähitapaamiset siirtyivät etätapaamisiksi, mutta toiminta pääsi silti alkuunsa.

Sisällöllisesti uusia haasteita hankekauden aikana on tuonut oppivelvollisuuden nosto sekä nuorten elämäntilanteiden polarisoituminen. Osa nuorista ajautuu lukioon, koska se on ainoa toisen asteen mahdollinen vaihtoehto. Mikkola on myös havainnut, että huonosti voivat nuoret voivat yhä huonommin. Turvallisten aikuisten kaipuu on noussut uudeksi tarpeeksi, johon Mikkola tarjoaa tärkeänä tukena nuorisotyön ammattilaisia. Nuorisotyö voi näyttäytyä satamana, johon nuori voi myrskyn keskellä ankkuroitua.

Nuorisotyöntekijöiden huoli muun muassa sote-uudistusten tuomista vaikutuksista on käsin kosketeltavissa. He myös ovat huolissaan, miten nuorten huoliin voidaan vastata sekä miten nuoria voi aktivoida. Nuorisotyön koordinaattori pääsee mukaan tähän ajankohtaiseen murrosvaiheeseen.

Mikkola muistuttaa, että meidän on huolehdittava nuorista, jotta huolehdimme yhteisestä tulevaisuudestamme. Niin sanottu perusnuorisotyö tarvitsee tukea ja rahoitusta, mutta etsivän nuorisotyön ja perusnuorisotyön rahoitus ei saa olla toisiaan poissulkevia.

Puhumassa Auli Mikkola.


Iltapäivän toisen työpajan puhujana oli ohjaaja ja päihde- sekä mielenterveystyön asiantuntija Taru Hautala. Hän työskentelee tällä hetkellä Limingan koulutuskeskuksen erityisen huolenpidon osastolla. Hän on toiminut muun muassa tiiminvetäjänä tehostetulla itsenäistymisharjoitteluosastolla. Limingan koulutuskeskus on osa valtion koulukotiverkostoa, jotka toimivat yhteistyössä ja moniammatillisesti verkostoituneena. Koulukotien tarjonta sisältää perusopetuksen lisäksi eri tasoisia hoito-osastoja alaikäisille nuorille. Toiminta on voittoa tavoittelematonta.

Valtion koulukotien yhteiskunnallinen tehtävä on varmistaa, että kaikille on paikka yhteiskunnassa ja koulutuksessa. Palvelut ovat tarkoitettuja pitkälle erikoistunutta lastensuojelua ja tuettua perusopetusta tarvitseville nuorille. Nuoret ovat jääneet irti koulutuksesta ja voivat esimerkiksi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Koulukotien sisällöt tarjoavat myös perhetyötä. Henkilökunta on pääosin korkeakoulutuksen omaavia ja täydennyskoulutus on aktiivista.

Nuoret tulevat haastavista olosuhteista ja palvelujen kysyntä on kasvanut. Kaikki nuoret eivät saa paikkaa, koska niitä ei ole. Koska nuoret yhä vähemmän pärjäävät löysissä raameissa, tulevaisuudessa erityisen huolenpidon osastoja (EHO) tullaan tarvitsemaan lisää.

Työn keskiössä on yhä enemmän toivon ylläpitäminen. Taustalla on ajatus terapeuttisesta toimintaympäristössä, jossa on vakauttavan arjen rakennetta ja traumatyön osaamista. Nuori hyötyy rakenteesta ja arjen vakauttamisesta. Silti harva nuori tahtoo lähtökohtaisesti tulla EHO-osastolle, mutta tilanne vakautuu maksimissaan kolme kuukautta kestävän sijoitusjakson aikana. Nuori etenee sijoituspolullaan mahdollisesti kevyemmän tuen osastoille tai sijoituksen päättyessä itsenäiseen elämään. Sijoitus päättyy viimeistään nuoren 18-vuotispäivänä.

Eräs työn ominaispiirre on tavoitteellinen omaohjaajuus. Omaohjaajalle kuuluu perhe- ja verkostotyö sekä niiden eheyttäminen mahdollisuuksien mukaan. Samalla pohditaan mitä nuori tarvitsee itsenäisen elämänsä alkumetreille. Mukana koulutuskeskuksessa ovat muun muassa sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, psykologi ja lääkäri.

Hautala on havainnut tilastoista, että noin joka kymmenes sijoitettu nuori tarvitsee erityisen huolenpidon palveluita. Limingan koulutuskeskus ottaa vastaan nuoria kaikkialta Suomesta, mutta suurin osa heistä saapuu Etelä-Suomesta. Eniten sijoitettuja nuoria tulee maahanmuuttajataustaisista perheistä ja yksinhuoltajilta, mutta perheen taustasta riippumatta nuoret voivat tarvita sijoitusta tilanteesta tukemiseen.

Lähes kaikkien nuorten taustalla on päihteidenkäyttöä. Suurella osalla rikosten tekeminen, karkailu ja koulupoissaolot ovat merkittävä huolen aihe. Osalla nuorista on useita epäonnistuneita sijoituksia sijaisperheisiin ja laitoksiin. Ennätys tällä hetkellä on erään nuoren 34 sijoitusta ennen koulukodille pääsemistään. Nuorilla voi olla NEPSY-oireita ja mielenterveyden ongelmia. Tilastollisesti NEPSY-oireista kärsii yli 60 % koulukoteihin sijoitetuista nuorista. Traumaoireita ilmenee runsaasti, joten traumatyön osaaminen on olennaista. Nuorten yksinäisyys on merkittävä nuorten hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Myös turvattomuuden tunteet ja luottamuspula aikuisiin ovat haasteena nuorten keskuudessa. Nuoret ovat voineet joutua epäsosiaaliseen seuraan sekä kiusaamisen kohteeksi.

Perheeseen liittyvinä taustatekijöinä on havaittu vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat. Tämä vaikuttaa pidemmälläkin aikajänteellä muun muassa nuorten turvattomuudentunteisiin. Vanhemmuuden kyvykkyys ja jaksamisen puute vaikuttaa lastensa elämään. Perheväkivaltaa ja pitkittyneitä epävakautta ilmenee usein. Muutot, uudet puolisot ja taloudelliset ongelmat vaikuttavat nuorten vointiin. Ylisukupolvisuus on vaikuttamassa osittain, jolloin vanhemmatkin ovat olleet sijoitettuna. Maahanmuuttajataustaisuus vaikuttaa esimerkiksi perheen voimavarojen loppumisena ja haastavina siirtymävaiheina, joissa osa lapsista voi jäädä ilman riittävää huomiota. Joskus valheellinen turvallisuudentunne antaa perheille tilaa päästää lapsia omatoimiseen elämään vaille riittävää huomiota ja tukea.

Hallituksen tuottamassa raportissa ajankohtaisina yhteiskunnallisina ilmiöinä on lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden ja sosiaalityön tuen puutteisiin. NEPSY-oireista kärsivät lapset voivat tippua läpi tukiverkkojen ja nuoruuteen mennessä he ovat jääneet vaille riittävää tukea. Lasten oikeudet päästä päihdehoitoon ei ole toteutunut kunnolla, joten tilanteet kriisiytyvät nuoruusiässä. Osilla ammattilaisverkostoa ilmenee riittävän osaamisen puutetta lasten ja nuorten tilanteissa. Lastensuojelun haasteena on havaittu sosiaalityöntekijöiden ylikuormittuminen. Suositukset eivät ole toteutuneet, sillä esimerkiksi asiakasmääräraja 35 lasta sosiaalityöntekijää kohden ei toteudu. Lasten elämän avainhenkilö vaihtuu usein, joka voi vaikuttaa nuoruudessa luottamussuhteiden syntyyn aikuisia kohtaan.

Jos nuoren elämäntilanne on hauras, se voi altistaa ahdistukselle ja mielenterveysongelmille. Nuorten elämässä voi korostua riskikäyttäytyminen. Nuoret voisivat hyötyä matalan kynnyksen nopeasti saatavista palveluista, joiden saatavuus ja oikea-aikaisuus ovat nuorten kannalta tarkoituksenmukaisia. Myös tukea on saatava riittävässä mittakaavassa.

Taru Hautala kertoi sijoituslasten ja nuorten tilanteesta.


Päivän viimeiset puheenvuorot käyttivät psykologian tohtori Arja Konttila Rikosseuraamuslaitokselta sekä Vuolle Setlementti ry:n fasilitaattori Sirpa Flinkman Pohjois-Suomen sovittelutoimistosta.

Konttila ja Flinkman lähestyvät jälkisovittelutoimintaa sekä uhri- että tekijänäkökulmasta. Restoratiivisessa prosessissa tekijän on mahdollista kohdata uhri tai omaiset. Tilanne vaatii tarkkaa pohjustamista ja valmistautumista, sillä taustalla vaikuttavat rikokset ovat aina vakavia, kuten murhia, tappoja, pahoinpitelyjä tai osin seksuaalirikoksia. Rikokset vaikuttavat ihmiseen eri tavoin. Rikokset vaikuttavat lähipiirin lisäksi muihinkin tahoihin, yhteiskunnallisesti tai yhteisöllisesti. Mitä vakavampi rikos, sitä laajemmat vaikutukset.

Konttilan ja Flinkmanin tuottama toiminta on uudenlaista mallinnusta Suomessa ja sitä varten on kehitetty omaa ohjelmamallia ja esittelyjä vankiloille. Taustatietoja on kerännyt muun muassa erityisohjaaja Johanna Nieminen opinnäytetyössään, joka rakensi pohjaa toiminnan tarpeellisuudelle. Perusteina toiminnan tarpeellisuudelle nousi vangeille tehdyistä kyselyistä muun muassa anteeksipyynnön ja selittämisen mahdollisuus sekä ihmissuhteiden korjaava toiminta. Tämä edesauttoi myös Kylmäkosken vankilan restoratiivisen osaston toiminnan käynnistämistä.

Jälkisovittelu ja restoratiivinen toiminta alkaa pääsääntöisesti vuosien jälkeen tehdystä rikoksesta. Toiminta soveltuu sekä tuttujen että tuntemattomien välisiin selvittelyihin iästä rippumatta. Prosessi kestää keskimäärin kahdeksan kuukautta, joka sisältää kohtaamisia. Restoratiivisessa kohtaamisessa kiinnitetään huomiota kaikkiin osallisiin ja mahdolliset tapaamiset järjestää aina fasilitaattori. Toiminta on muutokseen pyrkivää ja se kannustaa yhteiskuntaan kiinnittymiseen ja yhteistyöhön.

Restoratiivinen jälkisovittelu on osapuolille vapaaehtoista ja sitä organisoi puolueeton fasilitaattori. Keskeinen sisältö on tulevaisuuteen suuntaavaa ja pyrkii ehkäisemään uusintarikollisuutta. Toiminnassa tarkastellaan rikoksen aiheuttamia seuraamuksia ja korjataan niitä mahdollisuuksien mukaan. Ensisijaisesti toimintaa edistetään uhrien tai läheisten näkökulmasta. Silti tekijää kunnioitetaan yhtä lailla. Käsittelyssä on olennaista ottaa huomioon tehtyyn rikokseen liittyvät toimijat mahdollisimman laajasti ja pyrkiä kunnioittamaan kaikkia osapuolia.

Lähtökohtana toiminnalle on, että tekijä ei oikeuta rikostaan, kuten henkirikos, selittelyillään. Tekijän on otettava vastuuta teostaan ja kuunneltava uhrin tai omaisten kertomaa. Tällä tavoin toiminnassa voidaan saavuttaa askelia kohti pysyvämpää muutosta ja laajempaa ymmärrystä. Toiminnasta on annettu muun muassa palautetta, että vasta restoratiivisten keskustelujen jälkeen ovat tekijät ymmärtäneet tekojensa vaikutuksia. Restoratiivinen toiminta on hyvä alku kuntoutuspolulle ja uuteen suuntaan.

Restoratiivisessa jälkisovittelussa korostuu sama idea, kuin YTTY Nostetta nuorille -hankkeessa: yhdessä, tuetusti, tarpeiseen ja ymmärtäen. Restoratiivinen toiminta perustuu tarpeiden kartoittamiseen; vastaavatko tekijän ja uhrien tai omaisten tarpeet toimintaa. Tunteen ja tarpeen yhteyden ymmärtäminen on olennaista.

Uusi sovellettava toimintamuoto on laajennettu jälkisovittelu, jossa useampi ammattilainen on paikalla, kuten sosiaalityöntekijä tai vankilapastori. Tilanteisiin voidaan ottaa mukaan myös muita kokonaisuuden kannalta tärkeitä henkilöitä, kuten nuorten osalta huoltajat. Myös tukihenkilöiden löytäminen jatkoa varten on tarpeellista kaikille osapuolille.

Sirpa Flinkman ja Arja Konttila


Iltapäivällä kello 15:n maissa projektipäällikkö Lasse Hinkula lausui avajaisseminaarin päätössanat ja kiitokset kaikille vierailijoille ja tapahtuman seuraajille. Melko nopealla aikataululla kokonaan etätapahtumaksi muutettu seminaari onnistui niin tekniikan puolesta kuin sisällöllisestikin varsin hyvin. Toki toivotut ja tärkeät väliaikakeskustelut jäivät nyt käymättä, mutta ennen kaikkea tärkeän kokemusten ja tiedonvaihdon lisäksi toimijat saivat samalla nyt myös oppia ja kokemusta tällaisenkin tapahtuman järjestämisestä etänä ja kaikkinensa järjestelyt todettiin toimiviksi.

Seuraava suurempi seminaari on tarkoitus järjestää selkeällä päivämäärällä eli 22.2.22.

Hyvin meni! Tapahtuman jälkipuintia ja pohdintaa kahvikupin ääressä.


 

tiistai 31. elokuuta 2021

Onnistumisen iloa ja ryhmähenkeä Ytty-hankkeen toiminta- ja ryhmäytyspäivässä Rautavaaran Metsäkartanossa!

Kello kahdeksan maissa maanantai-aamuna 30.8. Spartakin pihalle kokoontui kymmenen hengen joukko Ytty - Nostetta nuorille -hankkeen asiakkaita, vapaaehtoisia ja ohjaajia jännittävissä ja odottavissa tunnelmissa. Edessä oli monipuolinen toiminta- ja ryhmäytyspäivä Pohjois-Savon puolella sijaitsevan Rautavaaran nuoriso- ja luontomatkailukeskus Metsäkartanossa. Ytty -hankkeen ohjaajat olivat tutustuneet Metsäkartanon tarjoamiin mahdollisuuksiin jo aiemmin loppukeväästä, ja tämänkertaisen toiminta- ja ryhmäytyspäivän ohjelmaan oli valikoitunut vuolukivi- /luukorun valmistusta, seinäkiipeilyä ja jousiammuntaa sekä melontaretki. Päivän päätteeksi oli myös saunomis- ja uintimahdollisuus.

Matkamme alkoi Kajaanista kello kahdeksan jälkeen kahtena autokuntana. Valtimolla pidetyn pienen kahvi-/venyttelytauon jälkeen saavuimme Rautavaaran Metsäkartanolle heti kymmenen jälkeen. Siellä paikalliset ohjaajat esittelivät meille päivän ohjelman ja pienten yhdessä tehtyjen viime hetken tarkennusten jälkeen toimintapäivän sapluuna olikin valmis. Ennen toiminnallisten osuuksien alkamista söimme maittavan lounaan Metsäkartanon päärakennuksen tunnelmallisessa ruokasalissa.

Hyvä meininki!

Tauolla Valtimolla.

Päivän ohjelmaan valmistautumassa.

Metsäkartanon ohjaajat valmiina ottamaan Yttyläiset huomaansa.


Päivän ensimmäisen osion ohjelmassa oli vapaavalintaisesti joko ohjattu melontaretki tai vuolukivi-/luukorun valmistaminen työpajassa. Näistä vaihtoehdoista itsetehdyn korun valmistaminen vei selkeästi voiton nuorten parissa. Niinpä pääjoukkomme siirtyikin käsityöpajalle ohjaajan kanssa,  hankevastaava Lassen ja hanketyöntekijä Anne Marin lähtiessä tutustumaan melomisen salaisuuksiin. 


Jokaisella oli idea omaksi koruksi.
  
Harjoittelija Aki hiomassa vesihiomapaperilla.

Työpajassa vallitsi keskittynyt tunnelma!

Niko työstämässä haastavaa materiaalia, luuta, koruksi.

Viilat, sahat ja hiomapaperit kovassa käytössä.

Pikeä ei haitannut, vaikka vuolukivi "hieman" pölisikin!

Reiän poraaminen vuolukiveen on korun valmistamisen kriittisin vaihe.

Oppisopimusopiskelija Kimmo ilmeisen tyytyväisenä omaan koruunsa.

Jokaisen koru juuri omannäköisensä!

Harjoittelija Seppo oli myöskin hyvillään työnsä lopputuloksesta.

Osa tyytyväisistä uusien omien korujen omistajista.

Korutyöpaja osoittautui menestykseksi. Useammankin nuoren suusta kuului vuolukiven muotoutuessa omissa käsissä omasta ideasta juuri oman näköiseksi koruksi tyytyväisiä ja jopa positiivisesti yllättyneitä kommentteja omista kädentaidoista. Samalla heräsi vahva ajatus saada kivikorujen valmistusmahdollisuus myös Spartakin käsityöpajalle. Nuorten keskuudessa tälle toiminnalle on siis selkeästi tilausta!


Idyllinen maisema ja täydellinen sää melomiseen.

Vesille uskaltautui myös Lassen "virallinen hankekoira" Elvis!

Ohjatun melontareissun Lassen (ja Elvis-koiran) kanssa tehnyt Anne Mari oli erittäin tyytyväinen kokemukseen ja olisikin toivonut melontaan enemmän osallistujia. Päivän ohjelmiin oli kuitenkin jo varauduttu hyvissä ajoin ennakkoon ja loppukesän ajankohta vaikutti osaltaan siihen, että osa osallistujista ei tohtinut lähteä vesille. Lisäksi muutamilla oli käsitys kiikkerästä, kapeasta ja helposti kaatuvasta kanootista, minkä takia he eivät osallistuneet tähän aktiviteettiin. Onneksi nämäkin osallistujien huolet ja ajatukset tulivat nyt esille, ja tulevaisuudessa pystymme paremmin ja selkeämmällä informaatiolla ja esimerkiksi ajankohdan suunnittelulla ottamaan nämäkin asiat huomioon niin, että voimme nuorten niin halutessa järjestää tätäkin - samoin kuin muitakin aktiviteetteja siten, että mahdollisimman moni voi osallistua ilman mahdollisia ennakkoon askarruttavia asioita.

Iltapäivän ohjelmaosiossa oli vuorossa seinäkiipeilyä ja jousiammuntaa. Molempiin toimintoihin riitti innokkaita osallistujia ja myös näissä aktiviteeteissä moni nuori yllätti sekä itsensä että muutkin paikallaolijat positiivisesti. 12 metriä korkea kiipeilyseinä ei pelottanut ja pienen harjoittelun jälkeen myös nuolet löysivät tiensä maalitauluun.

Ohjaajat opastivat seinäkiipeilyn saloihin.

Aki nousemassa rohkeasti.


Seppokin jo hyvän matkaa reitillä.

Niko otti tuntumaa seinään radan toiseksi haastavimmalla kohdalla...

Ja kiipesi lopuksi seinän haastavinta reittiä!

Pike nousee...

... ja nousee!




Ohjeistusta ennen jousiammuntaa.
 
Seppo, Niko ja Lasse keskittyneinä.

Turvallisesti ja ohjatusti!

Hensu ampumassa.

Jouset hallussa!

Päivän ohjattujen toiminta-aktiviteettien päätteeksi joimme pullakahvit ja sen jälkeen siirryimme vielä rantasaunalle, jossa halukkaat pääsivät nauttimaan löylyn lämmöstä. Rannan nuotiopaikalle sytytimme myös pienet tulet ja paistoimme makkaraa ja kertasimme kuluneen päivän kokemuksia ja tunnelmia. Kello viiden jälkeen lähdimme monta kokemusta rikkaampana takaisin Kajaania kohti.

Metsäkartanon toiminta- ja ryhmäytyspäivä oli todella onnistunut kaikin puolin. Päivän päätteeksi nuorilta ja vapaaehtoisilta kuului muun muassa kommentteja kuten "Olipa hyvä, että lähdin vaikka ensin en meinannut", "Vitsit, tämähän olikin hyvä reissu" ja "Oli mukavaa hyvällä porukalla". Nämä ajatukset ja tuntemukset myös näkyivät koko päivän eri toiminnoissa. Nuorilla, vapaaehtoisilla ja ohjaajilla oli hyvä henki ja yhdessä tekemisen ilon meininki, ja moni löysi jälleen itsestään uusia kykyjä ja mahdollisuuksia. Nostetta nuorille -hankkeen ydinajatus konkretisoitui siis juuri parhaimmalla tavalla! Kiitos kaikille mukana olleille ja yhteistyötahoille!

Päivän kertausta.









perjantai 20. elokuuta 2021

Kiitos Emmi!

Spartakilla on vuosittain keskimäärin 1-3 oppisopimusopiskelijaa.

Emmi oli vuoden ajan Kätön iipassa oppisopimusopiskelijana. Vuoden aikana saimme seurata hänen ammatillisista kasvuaan sekä kehitystään. Hänen iloinen persoonansa jää varmasti kaikkien mieleen.

Emmin opinnot jatkuvat nyt päiväkotilasten parissa. 

Kiitos Emmi panoksestasi Spartakin iipoissa. Toivotamme sinulle hyvää jatkoa!




perjantai 13. elokuuta 2021

Arskan Bemari -projektin kuulumisia

Spartakin tallilla Ytty-hankevastaava Lasse Hinkulan projektiin lahjoittaman, vuoden -83 E21 Bemarin korjaus- ja kunnostussuunnitelman runko on valmistunut. Kuten jo aiemmassa postauksessa todettiinkin, auton saamiseksi takaisin tieliikennekäyttöön on tallin nuorilla edessä todella iso työ. Käytännössä koko auto on purettava runkoa myöten ja aloitettava auton kunnostaminen ja kasaaminen melkeinpä alkutekijöistään. Tiedossa on siis haastava ja aikaavievä, mutta varmasti myös hyvin opettavainen ja moninaisia käden- ja ongelmanratkaisutaitoja kehittävä projekti.

Päivitämme Bemari-vanhuksen muodonmuutoksen etenemistä ja muitakin tallin kuulumisia näilläkin sivuilla!


















 

Kädentaidot -ryhmä ja Räppipaja

Spartakilla on alkanut viime viikolla uusi Kädentaidot -ryhmä. Maanantaista keskiviikkoon kello 15 - 18 kokoontuvassa ryhmässä tehdään erila...